Pukuhuoneen lattian maalaus

Pukuhuoneen kunnostus projekti on viimein saanut loppusilauksensa. Olen aikaisemmin maalannut kyseisestä tilasta jo lähestulkoon kaikki muut pinnat, mutta lattia on saanut odottaa vuoroaan. Ei siksi, että työ olisi ollut vaikea tai muuten iso homma, vaan lähinnä sen takia, että sopivaa maalia ei ole sattunut osumaan kätösiin aikaisemmin. Siitä, miltä pukuhuone näytti alkujaan, ennen pintaremontia, voit käväistä lukemassa täältä: pukuhuoneen pintaremontti.

 

Lattia on alkuperäinen lautalattia, joka on maalattu ajan saatossa pariin otteeseen aikaisemmin. Huonoon kuntoon päässeen harmaan maalikerroksen alta pilkisti samaa sinapin väristä maalia kuin mitä täällä Kivikarilla on muutenkin vähän siellä täällä. Ihan samaa sävyä en halunnut enää lisää, mutta harmaa se voisi kyllä olla vieläkin. Minusta harmaa väri sopii hyvin sekä vanhaan lautalattiaan noin niin kuin yleensä, että tämän pukuhuoneen muuhun värimaailmaan.

 

Lattia ennen maalaamista. Tämä olikin jo ihan maalauksen tarpeessa

  Pohjatöitä

 

Maalaaminen itsessään on minusta mukavaa puuhaa, mutta pientä ärsytystä aiheuttaa ne mokomat pohjatyöt. Maalaa sitten mitä tahansa, niin aina jotain pohjatöitä se vaatii kuitenkin. Joskus pääsee helpolla eli maalattavan pinnan puhdistuksella, mutta usein saa hioa, pakkeloida ja lopulta rajata teipillä maalattava alue. Tässä lattiassa suurin pohjatyö oli lähinnä se puhdistus, sillä aikaisempi pintamaali oli niin hilseillyt, että mitään valtavaa hiomis operaatiota se ei vaatinut, pieni pinnan karhennus riitti. Teippaaminen ei ole minun lempi puuhaani, mutta välttämätöntä ainakin minun tapauksessani, sillä olen huomannut heiluvani sen sudin tai telan kanssa välillä vähän miten sattuu.

Lattian olisi voinut hyvin maalata telallakin, mutta koska pinta-ala oli kuitenkin kohtalaisen pieni, niin päätin käyttää sutia

Tuo maalipinnan karheus ja hilseily tuntuivat ihan konkreettisesti kropassani, sillä sinä iltana kun olin saanut pohjatyöt tehtyä, huomasin siinä sohvan nurkassa istuskellessani, että vasemman lonkan/pakaran alueella tuntui jotenkin omituiselta. Asiaa tutkittuani huomasin, että mitä ihmettä, koko alue oli täynnä pieniä piikkejä, jotka törröttivät ihossani. Siinä sitten vetelin piikkejä pois ja tajusin, että olin pohjatöitä tehdessäni röhnöttänyt siinä lattialla, hinannut itseäni eteenpäin ja samalla siis saanut housujen läpi pieniä maalitikkkuja peffaani. Onneksi nyppiminen ja kerros kortisonivoidetta auttoi joten suraavana päivänä pääsi maalaamaan.

Uuden maalikerroksen johdosta lattiasta tuli siistimpi, kauniimpi ja mukavan tuntuinen paljaiden jalkojen alla

 Kierrätysmaali

 

Maalipurkin kyljessä kommeilee sana etanadynamiitti, mutta ihan sellaista purkin sisältö ei sentään ollut. Tällä kertaa käytössäni oli näet varsinainen kierrätysmaali. Tällä en viittaa maalin ekologisuuteen, vaan siihen, että kyseinen maali on kiertänyt ihmiseltä toiselle ja sillä on maalattu aikaisemmin kohde jos sun toinenkin. Minä sain maalin ystävältäni ja laskimme, että olen kyseisen maalipurkin neljäs onnellinen omistaja. Kyseessä oli kuitenkin siis ihan lattiamaali, joten täysin sokkona en sentään sitä lattiaan sutinut.

Olen vuosien saatossa maalannut paljon erilaisia asioita ja kohteita, joten olen käytännössä huomannut, että maaleissa tosiaan on eroja. Eroja on monissakin asioissa, ihan käyttötarkoituksesta lopputulokseen asti, mutta myös maalin käyttäytymisessä on suuria eroja. Täällä tarkoitan sitä, miten helposti maali esimerkiksi työstettäessä liukuu maalattavalla pinnallla ja miten se leviää tai valuuko helposti jne. Ilokseni totesin, että tällä kertaa "etanadynamiitti" oli todella laadukasta ja helposti työstettävää.

Tutkailimme eilen samaisen ystävän kanssa, joka maalin minulle antoi, valmista lattiaa ja sen sävyä. Pinnasta tuli kahteen kertaan maalattuna oikein kaunis ja sävyä voisi sanoa joko ruskean harmaaksi tai harmaan ruskeaksi, ihan sen mukaan kummaksi katsoja sen mieltää. Kyseinen ystävä oli aikaisemmin maalannut samalla maalilla omalla mökillään ja siellä kylässä käynyt ihminen oli todennut, että sävy näyttää hänestä sellaiselta vanhan harmaalta. Aika hyvin kuvailtu.