Makuuhuoneen seinien maalaus

Kun muutin Kivikarille, niin mielestäni kivoin asia makuuhuoneessa oli tulipesä ja järkyttävin kissan raapimat seinät. Koska minulla ei ole kissaa, niin en osannut kuvitellakaan minkälaista tuhoa kissa voi saada aikaiseksi. Yhtään asiaa ei auttanut se, että seinät oli levytetty jollakin pehmeällä materiaalilla (älkää kysykö millä) josta kyseinen kisuli on taatusti oikein tykännyt. Taisin huokaista syvään kun mietin, että ei hemmetti, noita jälkiä ei saa millään paikattua.

 

Kovia kokeneet seinät

 

Yksi vaihtoehto olisi ollut vaihtaa levyt kokonaan, mutta siitä olisi tullut astetta suurempi remontti eikä tarkoituksenani ole ryhtyä niin mittaviin toimiin, vaan lähden remonteissani liikkeelle siitä, että jos jonkun asian saa näppärästi ja pienellä vaivalla sekä budjetilla tehtyä niin sen voi tehdä. Välillä vähän jopa nolottaa kutsua näitä tekemisiäni suurieleisesti remontiksi kun lähinnä vaan siistin paikkoja ja heilutan maalisutia.

Tapetti itsessään olisi ollut ihan nätti: vaalea ja pienikuvioinen mutta auttamattoman vanhanaikainen. Niistä kissan kynsien jäljistä puhumattakaan! Huone on makuuhuoneeksi jopa kohtalaisen tilava joten se niin sanotusti kestää vähän tummempiakin sävyjä. Valkoiset tai ainakin hyvin vaaleat seinät olisivat korostaneet tilantuntua ja ja raikastaneet yleisilmettä, varsinkin kun katto on tumma. Toisaalta sitten vähän tummemmet sävyt tuovat isoonkin tilaan pehmeyttä ja sellaista pesämäisyyttä joka sopii hyvin juurikin makuuhuoneeseen.

Onneksi kuvassa ei näy ne kaikista pahimmat jäljet kun huonekalut ovat sopivasti edessä

 Jämämaali käyttöön

 

 

Vaikka alussa heti kerroin, että ihanin asia makkarissa oli ja on edelleen tuo pieni tulipesä, niin sen väri ei kuitenkaan ollut ihan paras mahdollinen. Tosin täytyy sanoa, että olisihan se tietysti voinut olla paljon pahempikin. Ei ruskeassa värissä sinäänsä mitään vikaa ole mutta sanotaanko niin, että jos kaikkien huoneiden pinnat ovat enimmäkseen jonkin sortin ruskeaa tai keltaista niin alkaahan se vähän ahdistaa pikkuhiljaa. 

Koska Muuri-maalia jäi takkahuoneen remontista jäljelle, niin päätin käyttää sen lopun tähän tulipesän maalaamiseen. Samalla tavalla kun takan maalaamisenkin yhteydessä mietin, että mahtaako valkoinen olla järkevin vaihtoehto juuri takkaan joka nokistuu kuitenkin käytössä. Tosin minua ei se nokisuus haittaa ja makuuhuoneeseen olin kaavaillut hieman tummempia seiniä, joten valkoinen väri takkaan oli ihan passeli valinta.

Maalasin myös verholaudan valkoiseksi. Valkoisena se optisesti kohottaa kivasti koko ikkunaa

Ja kittiä kanssa!

 

Päätin aluksi kokeilla josko ihan kittaamalla saisin kissan raapisjäljet häivytettyä seinistä. Ystävältä sain valtavan tönikän heiltä yli jäänyttä kittiä ja yhdessä naureskeltiin, että mahtaakohan tämä riittää. Kittiä oli kieltämättä litra tolkulla mutta niinpä oli niitä jälkiäkin kahdella seinällä koko matkalta. Tunnustan, että olin lievästi sanottuna epäileväinen, että  noinkohan muuten tulee hommasta mitään, mutta arvatkaa mitä: sillä sai kun saikin naarmut peitettyä.

En voi väittää, että se olisi ollu helppoa kuin heinän teko. Kyllä se vaati useamman päivän ja lehmän hermoja mutta lehmistä ja heinistä kehkeytyi kuitenkin ihan kelpo lopputulos. Jos oikein tarkkaan menee seinää läheltä tuijottamaan niin luultavasti osaa sanoa, että missä kohtaa jäljet ovat olleet, mutta ainakaan minulla tuommoinen ei kuulu tapoihin, varsinkaan öisin.

Värin valintaa

 

Pitkään mietin, että mikähän sävy niihin seiniin sitten olisi hyvä. Aluksi minulle oli jotenkin ihan selvää, että joku tumman sininen sävy olisi juuri sopiva, Ihan sellaista täydellistä sinisen sävyä ei sitten kuitenkaan oikein löytynyt, joten seuraavina listalla olivat vihreä, vaaleanpunainen, harmaa ja jopa tumma punaisen violetti! Näin jälkikäteen sanottuna voin todeta, että huh huh mutta jossain vaiheessa se oli olevinaan oikeinkin houkutteleva vaihtoehto. 

Päädyin lopulta hieman tummempaan harmaaseen. Sen kanssa vaan kävi niin, että maali ei riittänytkään kaikille seinille kahteen kertaan maalattuna. Luultavasti se johtui siitä, että pehmeä ja huokoinen pinta imee maalia huomattavasti enemmän kuin kova ja tasainen pinta. Tilanne oli siis se, että joko ajan hakemaan sitä maalia lisää tai käytän toisen huoneen maalaamisesta yli jääneen maalin pois. Näin päätin sitten tehdä.

Tulipesä on talvisin ahkerassa käytössä

 

Tuo päätös tarkoittaa tietenkin sitä, että meillä on makuuhuoneessa eri väriset seinät: kaksi harmaata ja kaksi harmaaseen taittuvaa vihreää seinää. Ensin en oikein itsekään tiennyt, että mitä mieltä lopulta olin asiasta, joten päätin antaa asian jäädä muhimaan rauhassa joksikin aikaa. Maalaamisesta on nyt jo aikaa, mutta edelleen asia "muhii" ja luultavasti muhii vielä tovin tästä eteenkin päin.