Pitkä pöytä työhuoneeseen

Kaikenlaista sitä tulee aina välillä kokeiltua ja väsättyä, mutta nyt tuli kyllä tehtyä melkoisen erikoinen projekti. Jaan näitä postauksiani erillisiin kategorioihin, mutta tämän kanssa en oikein osaa sanoa, että mihin niistä tämän laittaisi. Koska kyseessä ei ole varsinaisesti remontti, askartelu, eikä edes käsityö, saati taide (vaikka voisihan tätä joku jonkinlaiseksi moderniksi tilataiteeksikin ihan vitsinä kutsua), niin jäljelle jää sisustus. Ja toisaalta onhan pöytä osa sisustusta, joten valitaan sitten se kategoria.

 

Ajatus lähtee tarpeesta

 

Koko homma lähti siitä kismittävästä asiasta, että kaikki harrastamiseen tarvittavat välineet olivat siellä täällä ympäri taloa. Kun haluan ommella jotakin, niin kone on pakattuna johonkin kaapin perukoille ja langat sun muut tarvikkeet ovat jonkin toisen laatikon pohjalla. Tai kun aloitan uuden maalauksen, niin haen taulupohjat alakerrasta, värit ja pensselit yläkerrasta, eikä sille varsinaiselle tekemiselle ole mitään muuta paikkaa kuin keittiön pöytä. 

Koska projektini yleensä kestävät myöskin useiden päivien ajan, niin siinä keittiön pöydällä ne välineet sitten lojuvat pitkänkin aikaa. En ole ollenkaan niin viitseliäs, että pakkaisin aina kaikki tarvikkeet välillä pois ja ottaisin ne taas huomenna uudelleen esiin vain siksi aikaa kun työskentelen. Joten tilanne oli se, että keittiön pöytä on joko kokoajan jonkinlaisessa muussa käytössä kuin mihin se yleensä on tarkoitettu, tai sitten harrastus tarvikkeille pitäisi löytää jokin muu paikka.

Maalasin jalat mattamustalla spraymaalilla, jotta niistä tulisi yhteneväiset.

Uudet työtilat yläkertaan

Tämän suhteen olen sen verran onnekas, että minulla on paikka johon voisin tällaisen työhuoneen perustaa. En ole sitä aikaisemmin saanut aikaiseksi, sillä kyseinen tila on yläkerrassa, johon johtavat todella jyrkät ja kapeat portaat eikä tilaa edes lämmitetä, joten siellä on talvisin kylmä. Nyt tosin tämä tarvikkeiden kuurupiilo etsintä alkoi harmittamaan sen verran, että päätin ottaa härkää sarvista.

Levypintoihin sain käytettyä lattiamaalin loput.

 

Ensin pohdin, että mitä tällaiseen tilaan tarvitaan: pöytä tietenkin ja tuoli sekä jonkinlaista säilytystilaa niille tarvikkeille. Jos huushollissa ei juuri ole ylimääräisiä, näihin tarkoituksiin soveltuvia huonekaluja, niin ne tarvii joko ostaa, saada lahjoituksena tai tehdä itse. Koska meillähän sitä uuden ostamista vältetäään (käytettynä ostaminen on ihan ok), niin sitten joko kysellään olisiko kenelläkään lahjoitettavaa tai väsätään itse.

Hyllykön sain lahjoituksena, tuolin olin saanut jo aikaisemmin ja pieni vitriini seinälle löytyi varastosta. Mutta se oleellisin puuttui eli pöytä. Ensin ajattelin, että tarvitsen ainakin kaksi, ellei jopa kolme erillistä pöytää, jotta kaikille toiminnoille olisi oma paikkansa. Kolmen pöydän löytäminen nopealla aikataululla osoittautui varsin haasteelliseksi, joten päädyin penkomaan varastoa sillä silmällä, että olisiko siellä mitään pöytälevyiksi kelpaavaa. Niihin voisi sitten kiinnitää irtojalat.

Poistin ovesta kaikki helat tuota yhtä lukuunottamatta, joka ei suostunut lähtemään irti.

Ideoita illan hämärinä tunteina

Sitten eräänä iltana ennen nukkamaan menoa sain hupsun ajatuksen. Minulla oli kaksi vanhaa ja melkoisen ränsistynyttä silityslautaa. Toiseen on jo pidemmän aikaa ollut tarkoitus vaihtaa uusi päälinen rikkinäisen tilalle ja toisesta olin kaavaillut tekeväni kukkapöydän. Niistä saisi sopivat pukkijalat. Varastosta raahasin jollain ihmeen konstilla sinne yläkertaan vanhan vessan oven, joka on sen verran korkea/pitkä, että siihen kyllä mahtuisi pari toimintoa hyvin.

Purin silityslaudoista kankaat pois ja maalasin sekä laudat että jalat. Jalkoihin käytin spraymaalia ja laudat maalasin pesuhuoneen lattiaremontista ylijääneellä lattiamaalilla. Oven pesin, hioin ja maalasin sitten taas aulan kaappien oven maalaamisesta ylijääneellä kalustemaalilla. Tuli maalijämätkin käytettyä samalla.

Eihän tuo nyt varsinaisesti ehkä maailman kaunein pöytä ole, mutta omaan käyttööni varsin sopiva. Ja lähes ilmainen, spraymaalin jouduin ostamaan. Nätimmän siitä olisi saanut irrottamalla silityslaudoista nuo laudat kokonaan ja käyttämällä vain jalat, mutta pelkäsin, että siitä tulisi niin pikkaisen liian hutera, joten annoin olla noin.

Kuvat valmiista pöydästä otin tarkoituksella saman tien ennen kuin raahaan tarvikkeet työhuoneeseen, sillä sen jälkeen tämä tila onkin melkoisessa sekasotkussa ja hyvä niin! Kerrankin tavarat saavat olla juuri siinä niin kauan kuin tarvitsee eikä kukaan valita sotkusta.