Gluteeniton raparperipiirakka

Kesän ensimmäinen raparperipiirakka on tehty! Tykkään raparperista leivonnaisissa, soseissa ja mehuna vaikka suoraan ihan sellaisenaan en sitä irvistämättä pystykään syömään. Harvempi luultavasti pystyy, sen verran kirpakkaa tavaraa se raakana on. Eikä sen syömistä raakana suositellakaan. Lapsuudessa meillä kotona tehtiin aina joka kesä ainakin yksi raparperipiirakka ja kiisseliä. Kiisseliä teen itse välillä vieläkin mutta eniten hyödynnän sitä juuri leivonnassa.

 

Raparperi varkaissa

Aikaisemmin olen joka kesä joko ostanut tai saanut joltakulta ystävälliseltä ihmiseltä muutaman varren, sen verran, että saa piirakan tai paistoksen tehtyä ja kenties vielä hieman pakkaseenkin laitettua. Nykyään olen onnellinen siitä(kin), että raparperi kasvaa omalla pihalla omenapuun alla. Keväällä käyn useasti katsomassa, että joko näkyisi kasvuunlähdön merkkejä.

Raparperi on minun ja erään ystäväni yhteinen "juttu". Nuoruusvuosina kävimme joka kesä varastamassa raparperin varsia erään tuttavan puutarhasta ja teimme aina ihan valtavan annoksen raparperipaistosta. Luonnollisestikin söimme sitä mahamme niin täyteen, että loppuillan kieriskelimme vatsakivuissa. Syy oli silkka ähky, ei maitotuotteiden puute, sillä teimme paistoksen kaveriksi aina vaniljakastiketta. Ikinä emme tästä mitään oppineet vaan vedämme edelleen ähkyt. Tosin nykyään emme enää käy varkaissa vaan hommaamme raparperimme ihan laillisin keinoin.

 

 

 Luotto ohje

 

Tämän ohjeen löysin jostakin muistaakseni viime keväänä (valitettavasti en yhtäään muista mistä) ja olen tapani mukaan varioinut sitä hieman. Kokeilin sitä uteliaisuuttani ja myöskin siksi, että tykkään kovasti piirakan päälle tulevasta tosca kuorrutteesta. Tykkään katsella erilaisia leivonta reseptejä netistä ja haluan myös kokeilla niitä. Usein vain valitettavasti käy niin, että kyseinen resepti ei enää päädy jatkoon. Joko olen onnistunut tunaroimaan sen kanssa jotenkin tai sitten resepti ei vain ole mielestäni toiminut.

Mutta tämä toimii mielestäni hienosti. Koska raparperipiirakka onnistui hyvin ja maistui ihanalta niin kesän mittaan kokeilin sitä muunkin makuisena. Tein siitä lopulta karviaisversion, punaherukkaversion ja omenaversion. Talvella kokeilin vielä pakastemansikoista ja sekin toimi! Tästä on tullut siis luotto ohjeeni. Se on helppo, nopea valmistaa ja sitä voi varioida helposti.

 

Resepti

Pohja

150 g sulatettua voita

2 kananmunaa

1 dl perunajauhoja

3 dl gluteenitonta jauhoseosta 

2 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

1 tl vanilliinisokeria

1/4 tl suolaa

1/2 tl jauhettua kardemummaa (voi jättää poiskin)

1 dl maitoa tai kermaa

4-5 dl raparperin paloja 

Päällinen

75 g voita

1 dl sokeria

1/4 tl suolaa (voi jättää poiskin)

1 rkl gluteenitonta jauhoseosta

2 rkl maitoa tai kermaa

100 g mantelilastuja

Määrät ovat juuri sopivia omaan alumiiniseen piirakkavuokaani jonka koko on 36 x 24 cm.

Ohje

 

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vuoraa vuoka leivinpaperilla. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Sulata ja jäähdytä voi. Vatkaa munat yksitellen voisulaan. Sekoita voi-muna seokseen suurin osa jauhoseoksesta. Lisää maito tai kerma ja loput jauhoseoksesta. Kaada vuokaan.

Esipaista pohjaa uunin keskitasolla noin 10-12 minuuttia. 

Laita kattilaan kaikki päällisen ainekset ja kuumenna niin, että voi sulaa ja saat juoksevan seoksen, Levitä tosca esipaistetun pohjan päälle ja jatka paistamista vielä noin 10-15 min. Paistoaika riippuu aina uunista joten tarkkaile pinnan tummumista.

Anna jäähtyä ja nauti jonkin maitotuotteen kanssa raparperin sisältämän oksaalihapon takia!