Pikkuvessan pintaremontti

Talon pienin mutta eniten käytetty vessa kaipasi kipeästi uutta ilmettä. Alussa kutsuin tätä baarin vessaksi ja sitähän se ihan kirjaimellisesti on ollutkin. Talossa on aikoinaan harjoitettu mm. ravintola- ja baari toimintaa joten wc:n tyyli oli edelleen siltä ajalta kotoisin. Kenties selkeimmät asiat, joista entisen baarin vessan tunnistaa ovat pieni, L:n muotoinen koko, pisuaari ja vessan jakaminen kahteen osaan eli käsienpesualue ja wc istuimen alue ovat erikseen ja välissä lukollinen ovi.

 

 

 Retro vai modernimpi

 

Ihan ensitöikseni otin sen ylimääräisen välioven pois. Sitten pitikin miettiä, että minkälaista uutta tyyliä lähdetään hakemaan. Joko lähden korostamaan sitä baarin vessan retro tyyliä tai sitten tavoitellaan modernimpaa ilmettä. Valitsin jälkimmmäisen vaihtoehdon mutta sitten piti vielä miettiä, että minkä verran modernimpaa saisi olla. Koska mielestäni tämän aikakauden taloon ei sovi mikään ultra moderni tyyli niin lähdin muuttamaan pintoja vain osittain. Tyyli saisi mielestäni olla aika simppeli mutta kuitenkin värikäs ja viihtyisä. En nyt sitten tiedä kuinka viihtyisä vessan varsinaisesti tarvitsisi olla mutta olisihan se kiva jos siellä kuitenkin olisi miellyttävä asioida.

 

Vesi oli päässyt tuhoamaan puulevyn maalattua pintaa altaan viereisillä seinillä

 

 Muovisia murheita

 

Käsienpesualtaan ja pisuaarin taakse oli liimattu muovimattoa. Kulmat repsottivat ja muovi kupruili, joten virheellisesti kuvittelin, että lähtee varmaan ihan vetämällä pois. No ei todellakaan lähtenyt! Vetämällä muovi vain venyi hieman ja napsahti nopeasti poikki. Käteen jäi kolikon kokoinen pala, hyvällä tuurilla suorastaan kahden euron kolikon kokoinen pala. Totesin, että ei tule mitään. Liima ei myöskään vedellä kastelemalla seinästä irtoa joten lopulta kokeilin metallista lastaa. Sillä sitten hakkasin muovimattoa seinästä irti ja työ sujui edes hitusen paremmin kuin pelkästään käsillä kiskomalla.

 

Monet kerrat kirosin sitä, että miksi hemmetissä nämä muovit pitikään irrottaa, eikö niitä nyt olisi voinut vain jättää. Mutta kun ei voinut. Suunnitelmaani ei kuulunut keltaiset muovimaton palaset vessan seinällä ja piste. Käsienpesualtaan takana oli puulevyä ja vaikka sekin koki tästä rankasta käsittelystäni johtuen selviä vaurioita niin pisuaarin takana ollut kipsilevy uhkasi hajota kokonaan.

Jos olisin pyytänyt apua joltakin alan ammattilaiseta niin olisin luultavasti saanut hyviä neuvoja, joilla tämä irrotus puuha olisi onnistunut vähemmillä hikipisaroilla ja kiroamisella. Muovimatto lähti kyllä lopulta irti mutta ei ihan pienin vaurioin. Molemmissa seinälevyissä sai pakkelia ja hiontaa käyttää eikä niiistä nyt ihan täysin sileät ja virheettömät siltikään tullut. Se ei minua kuitenkaan haitannut kun ei kyseinen vessa nyt muutenkaan niin täydellinen ollut. Eikä tarvitse ollakaan.

Bidee on ehkä jonkun mielestä hieman erikoisessa paikassa mutta meillä sitä käytetään lähinnä koiran pepun pesemiseen

Värillä on väliä

 

Sitten se seinien värin valinta. Joskus näen heti, että tietty väri tai sävy on selkeästi paras johonkin tilaan mutta tämän vessan kohdalla niin ei käynyt. Monta viikkoa asioin vessassa, jonka seinille olin teipannut lukuisia värimalleja. Käytin siis pudotus taktiikkaa: aina välillä napataan huonoin pois joten jäljelle jäävä sitten lopulta voittaa.

Pieneen tilaan, jossa ei ole lainkaan luonnonvaloa, ensimmmäisenä yleensä suositellaan jonkin sävyistä valkoista. Näin en kuitenkaan halunnut tehdä. Valkoinen olisi ollut tottakai raikas ja toisi tilaan kaivattua valoisuutta mutta halusin päästä eroon baarin vessan tunnelmasta ja koin, ettei valkoiset seinät poistaisi sitä fiilistä. Värin piti olla sellainen, joka toisi pehmeyttä ja tunnelmaa, ei liian tumma ja sen pitäisi sopia hyvin yhteen lattian ja katon värin kanssa. 

Koska pisuaaria ei saanut pois ilman suurempaa remonttia niin nyt se toimii näppäränä vessapaperitelineenä

Loputa sävyksi valikoitui Tikkurilan kartasta poimittu vaalea, harmaanvihreä sävy nimeltään Merisavu. Olen ollut siihen todella tyytyväinen. Kyseessä on myöskin sellainen sävy, joka vaihtelee aina sen mukaan minkälaisessa valossa sen näkee. Näinkin pikkuriikkisen vessan eri kohdissa se näyttää hieman erilaiselta riippuen siitä, kuinka paljon valoa kohtaan osuu tai onko kyseessä oven lähellä sijaitseva vai perimmäisin seinä.

Luulisi, että maalaamisen jälkeen vain tavarat sisälle ja sillä siisti mutta eipäs hoppuilla. Piti vielä valita kattovalaisimiin uudet lamput. Siinä sitten kiipesin vuorotellen talousjakkaralla ylös ja alas kun vaihtelin lampppuja ja koitin päättää, että minkä sävyinen valo näyttäisi paremmalta. 2700 kelviniä oli aivan liian keltainen joten aprikoin kolmen- ja neljäntuhannen kelvinin välillä. Jos olisin sisustanut vessan mustalla ja valkoisella niin 4000K olisi ollut parempi mutta vaaleanpunaisen kanssa 3000K toimi lopulta paremmin.

 

Maalattuja kiviä vessan lattialla

Tyydyttävä tyylimuutos

 

Pieneen vessaan ei ihan hirvittävän paljon tavaraa mahdu, mikä on tietysti toisaaltaan hyväkin juttu. Lattiatilan olisi voinut hyvin jättää tyhjäksi eli vain matot lattialle eikä muuta mutta minä halusin ripauksen romanttista tunnelmaa. Sitä musta valkoista sisustusta myös harkitsin ja luultavasti sellaista jossain vaiheessa ihan vaihtelun vuoksi kokeilenkin mutta ainakin tällä hetkellä romanttisemmalla tyylillä mennään. Siitä tuo valitsemani seinien sävy on myös hyvä, että se taipuu loistavasti erilaisiin sisustustyyleihin.

Yllättävän hikistä hommaa noinkin pienen vessan pintaremontti oli mutta ehdottomasti vaivan arvoista. Enää siitä ei ainakaan minun mielestäni tule ensimmäisenä baarin vessa mieleen, jos ei tiedä sen sellainen aikoinaan olleen.