Pääsiäisen Pasha-hyydykekakku

Niinhän se pääsiäinen taas tuli ja meni. Tänä vuonna ilmat oli tosiaan aivan mahtavat! Auringon paisteesta innostuneena päätin väsätä kahvipöytään herkkua samalla teemalla. Voiko tämän aurinkoisempaa kakkua enää olla?

 

Tavallinen keksimuru pohja jota maustin ripauksella vaniljasokeria ja suolaa. Myös inkivääri tai kaneli olisi sopinut hyvin

 

Kolusin siis kaapit lävitse etsiäkseni aineksia johonkin keltaiseen ja herkulliseen. Vaikka minulla on niin sanotusti kaapit täys kokkaus- ja leivontakirjoja niin tänäpäivänä reseptit tulee kuitenkin etsittyä pääosin netistä. Olenkin monesti miettinyt, että pitäisiköhän ne kaikki kaapeissa lojuvat reseptit käydä läpi ja armotta poistaa niistä ne joita ei ole tullut käyttäneeksi viimeiseen kahteen vuoteen. Toisaalta tässäkin on se sama juttu minkä parissa pähkäilen muidenkin tavaroiden kanssa: mitäs jos sitä kohta kuitenkin jossain tarvii. Jos tulee vaikka jotkut suuret juhlat ja tarvitaan juuri jokin tietty leivonnainen. Ja näinhän siinä tietysti tottakai käy heti reseptien siivouksen jälkeen, ilman muuta.

Rahkan maustoin mm appelsiinimarmeladilla ja nokareella sulatettua voita

Löysin lopulta kaksi hieman toisistaan poikkeavaa reseptiä ja tutkittuani omia löydöksiäni kaapeista päätin vähän yhdistellä niitä. Myönnettäköön, että tämä toimintamalli on aina pieni riski ja samalla eräs lukuisista helmasynneistäni. Olen välillä itsekin ihmetellyt, että miksi en voi vain kiltisti tehdä niinkuin reseptissä sanotaan vaan aina pitää soveltaa. Leipomisessa jos jossain niitä ohjeita olisi syytä noudattaa. Ruuanlaitto onkin sitten asia erikseen, siinä yleensä vilkaisen ainesosaluetteloa, jos sitäkään ja heitän hatusta loput. Tai rehellisyyden nimissä kokonaan. Enkä ainakaan toistaiseksi ole siis nälkään kuollut.

Päälisen tein ihan vain appelsiinituoremehusta ja liivatelehdistä

No joo mutta palataan siihen kakkuun. Tietysti tässä reseptien yhdistelemisessä auttaa paljon se, että on leiponut samantyylisiä hyydykekakkuja aikaisemminkin. Suurin riskihän siinä luultavasti on täytteen koostumus. Mutta toisaalta jos täytteestä joskus tulee vähän löysempi tai pikkaisen tarkoitettua napakampi niin onko sillä nyt niin väliä, kunhan ei ihan liemen ryystämiseksi mene vaan kakunpalanen pysyy tassilla kutakuinkin valumatta reunojen yli. Näin kotioloissa nautittuna siis. Juhliin leivottaessa kannattaa ehkä kuitenkin olla hitusen tarkempi.

 

Koristeeksi olisi ollut ihanaa laittaa valkosuklaasta tehtyjä lastuja mutta tällä kertaa tyydyin sitruunan siivuihin ja marenkiin

Olisikohan tälle kakulle sopiva nimi Pasha-hyydykekakku sillä täyte on pitkälti samoista aineksista tehty kuin perinteisempi Pasha, tosin ilman rusinoita. Vai sopisiko nimeksi ehkä ennemminkin ulkonäkönsä puolesta Aurinkokakku? Koska ensimmäinen vaihtoehto kertoo paremmin mistä kakusta on kyse niin olkoot nyt sitten vaikka se. Jo edellä mainitusta syystä en tähän postaukseen kuitenkaan reseptiä laita sillä siitä tulisi turhan suurpiirteinen. Mutta kuvista voi tosiaan aika pitkälti päätellä mitä aineksia kyseinen kakku sisältää.

Voisimpa sanoa,  että tämä oli "minun palani kakkua" mutta valitettavasti niitä paloja tuli syötyä muutama enemmän. Ihan koko kakkua en kuitenkaan yksin (luojan kiitos) vetänyt vaan sain syömisessä apuja. Kaikki olivat kanssani kuitenkin samaa mieltä: hyvvee tuli ja kannattaa tehdä joskus uudestaankin. Mikäli satun muistamaan reseptin.