Katsotaan kun ruoho kasvaa

Mikäköhän siinäkin on, että näin aikuisiällä ei ole tullut laitettua rairuohoa pääsiäiseksi juuri koskaan. Ei se ainakaan siitä voi johtua, että se olisi liian hankalaa. Suoraan sanottuna muutkin koristeet on usein jääneet kaappiin mutta tänä vuonna ajattelin panostaa edes hieman enemmän.

 

 

 

Miten se nyt taas menikään?

 

Tästä koristeluiden pienestä vajavuudesta huolimatta pidän pääsiäisestä paljon. Minulle se on kevään, valon, uuden alun ja elämän juhla. Näitä ihania asioita kannattaakin juhlia. Eli eikun purkki pöydälle, siihen hieman multaa ja reilusti rairuohon siemeniä. Tässä kohtaa minulla viime keväänä menikin sitten hieman mönkään. Ripottelin siemeniä aivan liian nuukasti joten lopputuloksena ei tosiaankaan ollut pehmeänä ja tuuheana hulmuava ruohopeti vaan surkea tekele missä törrötti muutama kuivunut ruohonkorsi siellä täällä.

 

 

Tästä katastrofista edes jotain oppineena ripottelin siemeniä tällä kertaa reilummin. Tosin en vieläkään tiedä mikä olisi oikea määrä. On niitä nyt ainakin enemmän kuin viime kerralla. Sitten pitikin yrittää muistella, että kuuluiko siihen päälle laittaa vielä multaa ja minkä verran. Mistäs sitä nykyään tietoa paremmin löytäisi kuin tietysti googlesta joten siitä sitten vielä tarkistamaan asia. Joissakin ohjeissa neuvottiin peittämään siemenet mullalla ja toisissa ei joten laitoin sitten ohuen kerroksen multaa, kastelin ja sujautin purkin läpinäkyvään pussiin.

 

Pieni mutta nätti ja ihanan keväinen

 

Ja hyvin kasvaa! Onneksi muistin laittaa siemenet itämään noin viikkoa ennen pääsiäistä niin ehdin vielä hyvin. Ja ihan hieno tuli. Niistä tipuista mitä rairuohon päälle perinteisesti laitetaan en niin välitä mutta tein muutama vuosi sitten kolme pääsiäismunaa.

 

Munia munista

 

Nämä pääsiäismunat on tehty niinsanotulla kananmunankuori tekniikalla. Pohjana käytin ihan tavallisia askarteluliikkeestä saatavia styrox munia. Kananmunankuorien annetaan ensin kuivua ja sitten niistä irrotetaan se sisäpuolella oleva kalvo. Kuoret napsitaan pienempiin osiin ja liimataan yksitellen styrox munan pintaan kiinni. On täysin maku asia kuinka pieniä tai suuria palasia haluaa käyttää. Isommissa on se etu, että kun painaa kuoren palan kaarevaa pintaa vasten niin se hajoaa pienempiin osiin itsestään. Paloja on sitten helppo esimerkiksi tulitikun kanssa liikutella liimatulla pinnalla. 

Kun työ on kunnolla kuivunut voi pinnan maalata esimerkiksi askarteluväreillä. Mikäli haluaa tätä krakleeraus kuviota korostaa kannattaa styrox muna maalata ennen kananmunan kuorien liimaamista. Pohjamaalina voi käyttää joko vaaleampaa tai tummempaa maalia kuin se väri millä aikoo munan maalata. Näin krakleeraus erottuu paremmin. Pääsiäisen kunniaksi ripottelin valmiiden munien pintaan vielä vähän glitteriä, paitsi kullan väriseen en enää lisää kimallusta kaivannut.

 

 

Vaikka tämä puuhastelu oli varsin mukavaa niin koko kotia en sentään aio pääsiäiseksi koristella. Pieni asetelma pöydällä riittää hyvin. Vielä on juhlapöydän ruuat ja leipomiset miettimättä mutta eiköhän niidenkin suhteen aika maltillisesti mennä. Rahkapulla on meidän perheessä ollut sellainen perinteinen herkku mitä ilman pääsiäinen ei varmaankaan tuntuisi pääsiäiseltä. Jos sääennusteet pitävät pintansa niin ainakin sitä aurinkoa ja valoa tänä vuonna pääsiäisviikonloppuna riittää. Nautitaan siitä ja otetaan rennosti.